Halloween ja Guy Fawkesin yö

Halloweenista on kulunut melkein kolme viikkoa ja Guy Fawkesin yötäkin juhlittiin jo pari viikkoa sitten. Aika on mennyt jotenkin ihan älyttömän nopeasti! Palaamme Suomeen ihan kohta, mutta tämä on vasta neljäs postaukseni koko blogissa. Oletin että kirjoittaisin kuulumisistani tyyliin joka päivä, mutta näköjään toisin kävi.

Täällä sain ensimmäistä kertaa kokea ihan oikean Halloweenin. Siis joo, onhan Suomessakin käynyt ovella karkkivaikeppostelijoita, mutta ymmärrättävistä syistä meininki on ollut siellä vähän laimeampaa. Täällä Halloweeniin alettiin varautua jo hyvissä ajoin. Syyskuussa kauppoihin ilmestyi naamiaisasuja, Halloween-karkkeja, -koruja, -kaljoja, -elokuvia, -kaikkea. Kauppojen näyteikkunat koristeltiin tyyliin sopivasti. Kadut puolestaan muuttuivat lokakuun loppua kohti hyvin aavemaiseksi itsestään: täällä on valmiiksi joka paikassa jättimäisiä hämähäkinseittejä, ja yhä varhaisemmin pimentyvät illat sekä niiden esiin houkuttelemat lepakot täydensivät tunnelmaa. En ole ennen edes nähnyt livenä lepakoita, mutta lokakuun lopussa niitä tuntui olevan kaikkialla.

Ennen varsinaista Halloween-päivää ihmiset pistivät ikkunalaudoilleen kaivertamattomia kurpitsoja, mutta pääpäivänä ne oli kaiverrettu ja niiden sisällä paloi kynttilä tai vaihtoehtoisesti led-valot. Kurpitsa toimi lapsille merkkinä siitä, että talossa oli karkkia varattuna heille. Niinpä Halloween ei ollutkaan oletusteni mukaisesti ovelta ovelle -kiertelyä, vaan oikeastaan kurpitsan etsintä -leikkiä. Lapset juoksivat kaduilla huutaen: "Charlie kertoi nähneensä kurpitsoja Kimberley Roadilla! MENNÄÄN!!!" ja iso lauma noitia ja aaveita pyrähti välittömästi juoksuun noiden huhujen varassa. Kurpitsoja oli kuitenkin todella useassa talossa näkyvillä (arvioltani ainakin joka viidennessä), joten lapset eivät takuulla jääneet ilman herkkuja.

Kaupat menivät aika övereiksi lokakuun viimeisenä päivänä. Olin saada sydärin, kun vihannesosaston palsternakkapinosta paljastui mädäntynyt pää (semmoinen kumihärpäke), jonka silmäkuoppiin oltiin tungettu juureksia. Alun "järkytyksen" jälkeen Halloween-koristeet kuitenkin alkoivat innostuttaa. Oli hauskaa bongailla niitä ympäri kauppareissua. Punnitsemislaitteet oltiin kääritty hämähäkin seitteihin ja ylähyllyillä seisoi pieniä luurankoja. Myyjät olivat pukeutuneet kuka mihinkin asuun.

Halloween oli yllättävän yhteisöllinen juhla. Oli hauskaa, kun tuntemattomat lapset yrittivät säikäytellä meitä huutamalla "BUU!". Brittiläisen stereotypian mukaisesti heidän vanhempansa kulkivat tietysti perässä ja pahoittelivat lasten aiheuttamaa häiriötä.

Halloween saattaa toki olla muutakin kuin pelkkä lastenjuhla täällä. Ainakin vuokraisäntämme yritti samana iltana kovasti saada meidät pubiin ihailemaan vähäpukeisia hoitsunaisia. En oikein innostunut ajatuksesta.

Toinen Britanniassa kokemamme juhla on nimeltään Guy Fawkesin yö, jota vietetään vuosittain 5. marraskuuta. Tapahtumassa juhlitaan sitä, että Guy Fawkes ei onnistunut räjäyttämään parlamenttitaloa 1600-luvulla. Puolisoni totesikin, että tämä on varmaan suurin juhla, jota vietetään sen kunniaksi, että joku ei onnistunut tekemään jotain. Toisin kuin Halloweenia, sitä ei mainostettu juuri missään. Saimme tietää juhlasta, kun aloimme ääneen ihmettelemään, miksi joka paikassa mainostetaan ilotulitteita. Vuokraisäntämme sitten kertoi meille tuosta perinteestä. Asuinpaikkamme viereiselle laitumelle (jossa ei enää tähän aikaan vuodesta ole nautoja) pystyttäisiin suuri huvipuisto, ja illan kruunaisivat ilotulitukset. Osallistujia tulisi paikan päälle kymmeniä tuhansia.

Heti 5. marraskuuta aamulla huvipuistoa ruvettiin pystyttämään. Ilta oli todella kylmä, mutta kun huvipuisto oli valmis, paikan päälle vyöryi säästä huolimatta mieletön vyyhti porukkaa. Huvipuistolaitteet olivat jatkuvasti käytössä, ja lähistöllä oli hankalaa liikkua ihmisjoukon takia.

Paikallaan ei pystynyt seisomaan ilman, että joku törkkäisi. Kylmyyden ja jatkuvasti lisääntyvän ihmistulvan takia päätimme lähteä katsomaan ilotulituksia omalle pihallemme. 

Odotimme ilotulituksia vielä puoli tuntia ihan jääkalikoina ulkona. Emme halunneet käydä sisällä lämmittelemässä, koska mukavuudenhalu olisi kuitenkin ottanut vallan ja olisimme jääneet sinne loppuillaksi. Naapuri tuli noin vartin kuluttua sanomaan, että turhaan me ulkona palelimme, kun ilotulitukset tuskin näkyisivät pihalle saakka.

Ilotulitukset onneksi näkyivät paremmin kuin hyvin. Saimme oikein privaattirannan niiden katseluun, mikä oli mukavaa huvipuistossa koetun sillit purkissa -olotilan jälkeen. Vuokraisäntä kauhisteli myöhemmin meille, kuinka saatoimme tyytyä katsomaan ilotulituksia kämppämme pihalta, emmekä menneet paikan päälle, vaikka laidun oli ihan vieressä. Hän ei yhtään käsitä, kuinka paljon arvostamme personal spaceamme :D

Halloweenin ja Guy Fawkesin yön lisäksi täällä on vietetty jos jonkinlaisia juhlia etenkin viikonloppuisin. Läheskään aina meillä ei ole ollut mitään hajua, miksi niitä juhlitaan. Yhtenä päivänä poliisipillit huusivat koko ajan ja kadut täyttyivät oksentelevista humalaisista miehistä. Tuolloin kyse taisi olla jostain jalkapalloon liittyvästä.

Viikko sitten taas oli meneillään jotkut naamiaiset. Kaikki Cam-joen soutajat olivat pukeutuneet tietyn teeman mukaan. Osassa veneistä istui tonttuja, osassa enkeleitä ja piruja, osassa taas miimikoita. Ja bongattiinpa yksi katkarapukin: