Olen nyt majaillut Cambridgessa yli kaksi viikkoa. Yritin jo kuukausia ennen muuttoa etsiä tietoa oudoista asioista Britanniaan liittyen, mutta silti tuntuu, että kummallisuuksia satelee vastaan päivittäin. Olen koonnut pienen listan yllättävistä asioista siinä järjestyksessä, kun ne ovat popsahtaneet mieleeni.
1. Elintarvikkeiden sijainnit kaupoissa
Olimme puolisoni kanssa etsineet leivinpaperia pienistä kaupoista, tuloksetta. Viikonloppuna päädyimme isompaan Tesco-supermarkettiin kiertelemään tuon saman mysteerin perässä, eikä etsintä ollut silti tuottaa tulosta. Google-haku kuitenkin paljasti, että Tescolla on leivinpaperia tuotevalikoimissaan, vieläpä omaa merkkiään. Niinpä painelimme työntekijän puheille ja kysyimme, mistä päin kauppaa voisimme löytää sitä. Työntekijä näytti hölmistyneeltä, hän ei kuulemma ollut kuullutkaan semmoisesta asiasta kuin leivinpaperi. Näytin hänelle netistä löytyneen tuotekuvan, joka aiheutti hänessä entistä enemmän hämmennystä. Emme lannistuneet, vaan kiitimme ja lampsimme infotiskin luo. Infotiskin työntekijä oli asiakaspalveluluonteisempi kuin edellä kohtaamamme, ja hän tarkisti asian koneeltaan. Kävi ilmi, että leivinpaperia löytyi normaalisti koiranruokaosastolta. Ikävä kyllä se oli päässyt loppumaan. Myöhemmin saimme selville, että britit käyttävät yleisesti leivinpaperin sijasta foliopaperia, joka ennen käyttöä voidellaan rypsiöljyllä.
Leivinpaperi ei ole ainoa asia, minkä sijainti on aiheuttanut meille ongelmia. Eri ruokatarvikkeet on ripoteltu mielestäni hieman epäloogisesti ympäri kauppaa. Karkkipussit saattavat olla eri osastolla kuin karkkipatukat, "tavalliset" nuudelit eri osastolla kuin riisinuudelit ja tietynmerkkiset kasvimaidot eri osastolla kuin muut kasvimaidot. Esimerkiksi toisella puolella kauppaa on Alpron ja Oatlyn juomia, mutta toisella puolella taas Britannian omia merkkejä. Lisäksi alkoholiosastoja on yleensä kaupassa kaksi: toisella puolella kauppaa on osasto, jossa myydään myydään isoja monipakkauksia viiniä, kaljaa ja muita jalojuomia, kun taas toisella osastolla myydään pienempiä monipakkauksia (4-packit jne.). Yritin viime viikolla ostaa yhden tölkin kaljaa, minkä johdosta myyjä tokaisi, että heiltä ei saa ostaa vain yhtä, vaan on pakko ostaa vähintään neljä kerralla. Ostin tilalle kokiksen.
2. Työtehtävien mielikuvituksellisuus
Joka paikassa on työnhakuilmoituksia ja työntekijöitä. Esimerkiksi tuossa edellä mainitsemassani Tesco-marketissa olen bongannut ainakin seuraavat työntekijät:
Leivinpaperi ei ole ainoa asia, minkä sijainti on aiheuttanut meille ongelmia. Eri ruokatarvikkeet on ripoteltu mielestäni hieman epäloogisesti ympäri kauppaa. Karkkipussit saattavat olla eri osastolla kuin karkkipatukat, "tavalliset" nuudelit eri osastolla kuin riisinuudelit ja tietynmerkkiset kasvimaidot eri osastolla kuin muut kasvimaidot. Esimerkiksi toisella puolella kauppaa on Alpron ja Oatlyn juomia, mutta toisella puolella taas Britannian omia merkkejä. Lisäksi alkoholiosastoja on yleensä kaupassa kaksi: toisella puolella kauppaa on osasto, jossa myydään myydään isoja monipakkauksia viiniä, kaljaa ja muita jalojuomia, kun taas toisella osastolla myydään pienempiä monipakkauksia (4-packit jne.). Yritin viime viikolla ostaa yhden tölkin kaljaa, minkä johdosta myyjä tokaisi, että heiltä ei saa ostaa vain yhtä, vaan on pakko ostaa vähintään neljä kerralla. Ostin tilalle kokiksen.
2. Työtehtävien mielikuvituksellisuus
Joka paikassa on työnhakuilmoituksia ja työntekijöitä. Esimerkiksi tuossa edellä mainitsemassani Tesco-marketissa olen bongannut ainakin seuraavat työntekijät:
- Tervehtijä. Sama hemmo seisoo päivästä toiseen samassa paikassa ja toivottaa asiakkaat tervetulleiksi kauppaan.
- Kukkien antaja. Tesco palkitsi asiakkaita kukillaan, minkä johdosta kaksi työntekijää jakoi niitä ulko-ovien luona.
- Ulko-ovien sisäpuolella olevat vartijat.
- Ulko-ovien ulkopuolella olevat vartijat.
- Pihan vartijat, jotka varmistavat, etteivät ostoskärryt lähde lipettiin. Seisovat kauppa-alueen sisäänkäynnin edustalla.
- Kaukaisemmat pihan vartijat, joka on juuri ja juuri enää kaupan alueella.
- Ostoskärryjen järjestäjä.
- Infotiskin työntekijät, myyjät, osastotyöntekijät jne.
3. Kokolattiamattoja on kaikkialla
Kokolattiamatot ovat selvästi in. Meidän koko kämppämme - keittiön lattiaa lukuunottamatta - on päällystetty niillä. Kyllä: myös kylpyhuoneen lattia. Mattoja kohtaan ollaan todella suojelevia, ja ainakin täällä meillä varoitellaan jatkuvasti, etteivät ne saa likaantua. Samat tyypit kuitenkin kävelevät brittitapaan kengät jalassa sisällä, ja matot ovat jatkuvasti kuivuneessa mudassa ja hiekassa, niin että ne täytyy imuroida päivittäin. Olen itse turhan laiska päivittäiseen imurointiin, joten sisällä ollessamme jätämme kengät huoneeseemme ja kuljemme villasukat jalassa.
4. Home on normaali kodin elementti
Britannialaisten tapa suhtautua ongelmiin on aika jännä. Ongelmaa ei itseasiassa ole olemassakaan, ellei sitä näe fyysisesti. Itse en ole vielä törmännyt tällaiseen ajatteluun käytännössä, mutta eräs pitkään Britanniassa asunut henkilö kertoi, että esimerkiksi home- ja kosteusvauriot on tapana vain maalata piiloon. Hän oli itse käynyt valittamassa sairauskierteestään lääkärille ja epäillyt homeella olevan osuutta asiaan. Tähän lääkäri oli todennut ihmetellen, että homehan on ihan normaalia talojen sisällä.
Britannialaisten tapa suhtautua ongelmiin on aika jännä. Ongelmaa ei itseasiassa ole olemassakaan, ellei sitä näe fyysisesti. Itse en ole vielä törmännyt tällaiseen ajatteluun käytännössä, mutta eräs pitkään Britanniassa asunut henkilö kertoi, että esimerkiksi home- ja kosteusvauriot on tapana vain maalata piiloon. Hän oli itse käynyt valittamassa sairauskierteestään lääkärille ja epäillyt homeella olevan osuutta asiaan. Tähän lääkäri oli todennut ihmetellen, että homehan on ihan normaalia talojen sisällä.
5. Small talk
Luulin, että olisin ihan kohtuullinen small talkissa, mutta metsään meni tämäkin luulo. Minua neuvottiin etukäteen, että esimerkiksi kutsu kahville ilman tietyn ajankohdan lisäämistä lauseeseen on luultavasti vain kohteliaisuuden ilmaus vailla todellista sisältöä. Teoriassa helppo muistaa, mutta käytännössä vaikea toteuttaa. Eräs konferenssissa tapaamani ikäiseni nainen nimittäin sanoi parin päivän aikana ainakin viisi kertaa, että meidän pitäisi myöhemmin mennä kahville, jotta voisimme jutella lisää. Tulimme sen verran hyvin juttuun, että viimeisenä konferenssipäivänä annoin hänelle sähköpostiosoitteeni, jos vaikka myöhemmin sopisimme ajankohdan kahvitukselle. Hän näytti siltä, ettei ymmärtänyt mitä tarkoitin ja kertoi lähtevänsä jo samana iltana takaisin Lontooseen, jossa asui.
6. Joka paikassa on hämähäkkejä
Hämähäkkejä (ja upeita seittejä!) tosiaan on joka paikassa. Pieniä hyppyhämähäkkejä, isoja kotihämähäkkejä ja lukkeja. Sisä- ja ulkotilat ovat yksinkertaisesti niitä täynnä. Saamme jo nyt kunnon Halloween-tunnelmaa täällä.
Hämähäkkejä (ja upeita seittejä!) tosiaan on joka paikassa. Pieniä hyppyhämähäkkejä, isoja kotihämähäkkejä ja lukkeja. Sisä- ja ulkotilat ovat yksinkertaisesti niitä täynnä. Saamme jo nyt kunnon Halloween-tunnelmaa täällä.
7. Sipsejä lounaaksi
Sipsejä ei nähdä täällä ihan samalla tavoin herkkuina kuin Suomessa. Esimerkiksi puolisoni työpaikalla tarjottiin lounas harjoittelijoille, jonka menu sisälsi lämpimiä voileipiä, hedelmiä - ja sipsejä. On myös normaalia ostaa pieni sipsipussi vaikkapa töihin evääksi. Jos haluaa ostaa suomalaisittain ajateltuna "normaalikokoisen" sipsipussin vaikka leffailtaa varten, täytyy hankkia 24-pack. Tuolloin sen yhden jättipussin sisällä siis on 24 pienen pientä pussukkaa. Se näyttää ihan valtavalta, ja saa ainakin minussa aikaan varsinaisen ahmatti-olon.
Sipsejä ei nähdä täällä ihan samalla tavoin herkkuina kuin Suomessa. Esimerkiksi puolisoni työpaikalla tarjottiin lounas harjoittelijoille, jonka menu sisälsi lämpimiä voileipiä, hedelmiä - ja sipsejä. On myös normaalia ostaa pieni sipsipussi vaikkapa töihin evääksi. Jos haluaa ostaa suomalaisittain ajateltuna "normaalikokoisen" sipsipussin vaikka leffailtaa varten, täytyy hankkia 24-pack. Tuolloin sen yhden jättipussin sisällä siis on 24 pienen pientä pussukkaa. Se näyttää ihan valtavalta, ja saa ainakin minussa aikaan varsinaisen ahmatti-olon.
 |
| Myös sipsien maut kuvastavat aika usein jotain ruokaisampaa. |
8. Kraanavesi on täynnä kalkkia
Vesihanan päät, vedenkeittimet ja kuivuvat astiat ovat täynnä valkoista kovettunutta möhnää, koska kraanavesi sisältää niin paljon kalkkia. Näyttää ällöttävältä, mutta on jopa terveellistä. Kalkkivesi maistuu hassulle: vähän niin kuin klooriveden ja mädän kananmunan sekoitusta. Tosin riippuu vähän päivästä kuinka voimakkaana tuosta makuelämyksestä saa milloinkin nauttia - joskus meinaa yrjö tulla, joskus taas makua ei edes huomaa. Britanniansuomalaiset ovat neuvoneet, että vettä kannattaa nauttia sitruunapalan kera, se peittää maun. Kalkkivesi kuulemma kuivattaa ihoa ja hiuksia aika tehokkaasti, mutta itse en ole vielä havainnut tällaista vaikutusta.
Vesihanan päät, vedenkeittimet ja kuivuvat astiat ovat täynnä valkoista kovettunutta möhnää, koska kraanavesi sisältää niin paljon kalkkia. Näyttää ällöttävältä, mutta on jopa terveellistä. Kalkkivesi maistuu hassulle: vähän niin kuin klooriveden ja mädän kananmunan sekoitusta. Tosin riippuu vähän päivästä kuinka voimakkaana tuosta makuelämyksestä saa milloinkin nauttia - joskus meinaa yrjö tulla, joskus taas makua ei edes huomaa. Britanniansuomalaiset ovat neuvoneet, että vettä kannattaa nauttia sitruunapalan kera, se peittää maun. Kalkkivesi kuulemma kuivattaa ihoa ja hiuksia aika tehokkaasti, mutta itse en ole vielä havainnut tällaista vaikutusta.
9. Sonneja ja lehmiä
Tämä saattaa olla Cambridgen ihan oma juttu, mutta kirjoitan sen silti näkyviin. Melkeinpä sama minne menetkin, niin aina jostain löytyy jättimäinen laidun, jonka sisäpuolella naudat käyskentelevät vapaina olevien koirien, hölkkäävien ihmisten ja pyöräilevien työmatkalaisten seurana. Laidun on rajattu aidalla ja sinne pääsee sisään ihan vain kävelemällä, sillä "portteina" toimivat pyörätiellä olevat kolot, joihin naudat eivät halua ohuilla sorkillaan astua sekä ohuet raot aidan välissä, josta sonnit eivät mahdu kulkemaan läpi. Suomalaisittain on outoa, ettei paikalla ole mitään ohjeistuksia, kylttejä tai varoituksia naudoista. Tästä on tosin tullut kritiikkiä myös briteiltä, koska esimerkiksi kiima-aikaan sonnit voivat olla arvaamattomia.
10. Kaikki on väärinpäin
Liikenne on vasemmanpuoleista, myös kävelykatuliikenne. Kävelin ensimmäisenä päivänä täällä kävelykadun oikeassa reunassa, jolloin joku pyöräilijä ohitti minut penkan puolelta oikealta ja kiroili mennessään. Hups.
Ulko-ovet puolestaan avautuvat sisäänpäin ja ikkunat taas ulos, avaimet menevät lukkoihin uritettu puoli ylöspäin, vaatteiden vetoketjut ovat oikealla eivätkä vasemmalla puolella ja jopa valokatkaisijat ovat ylösalaisin.
Liikenne on vasemmanpuoleista, myös kävelykatuliikenne. Kävelin ensimmäisenä päivänä täällä kävelykadun oikeassa reunassa, jolloin joku pyöräilijä ohitti minut penkan puolelta oikealta ja kiroili mennessään. Hups.
Ulko-ovet puolestaan avautuvat sisäänpäin ja ikkunat taas ulos, avaimet menevät lukkoihin uritettu puoli ylöspäin, vaatteiden vetoketjut ovat oikealla eivätkä vasemmalla puolella ja jopa valokatkaisijat ovat ylösalaisin.
11. Älä laita metallia jääkaappiin
Britanniassa elää uskomus, jonka mukaan metallia ei saa laittaa jääkaappiin. Vaikka tästä ei löydy minkäänlaista tieteellistä näyttöä, uskomus on niin vahva, että jouduimme vuokranantajamme "puhutteluun", kun voiveitsi oli jätetty margariinipurkin päälle. Hän valisti, ettei metallin laittaminen jääkaappiin ole "hyvä juttu" koska siitä voi tulla "jokin reaktio". Juomatölkit ovat kuitenkin asia erikseen, koska niistä ei tällaista reaktiota synny.
12. Yliopistosi kertoo älykkyydestäsi
Konferenssissa kaikki esittelivät itsensä yliopiston mukaan: "Hei, olen Kathy ja olen Harvardista", "Hei, olen Susanne ja olen Oxfordista", ja niin edelleen. Ajattelin sen olevan jokin konferenssijuttu, mutta sama jatkuu myös vapaa-ajalla: jos olet käynyt yliopistoa, se täytyy mainita. Ihmiset myös kysyvät suoraan oletko käynyt yliopistoa, millaisia arvosanoja olet saanut ja mikset ole käynyt "hyvää yliopistoa". Sain itse huippuarvosanat opiskeluaikoinani, mutta mielestäni se ei kerro minusta muuta kuin sen, että bullshit-generaattorini on poikkeuksellisen hyvä ja että olen jaksanut istua perseelläni kirjan ääressä. Täällä ihmiset kuitenkin olettavat, että jos ei saa parhaita arvosanoja, on jollain tavalla tyhmä. Ja jos saa huippuarvosanoja eikä silti hae huippuyliopistoon, on vieläkin tyhmempi. Jouduin melkein väittelyyn erään konferenssiin osallistujan kanssa, koska hän ei voinut ymmärtää miksi en edes hae Britanniaan opiskelemaan.
13. Amerikanenglanti on (vanhemmille ihmisille) kauhistus
Tämä kohta pätee tosiaan lähinnä keski-iän ylittäneisiin ihmisiin, nuoremmat eivät välitä yhtään jos pari amerikkalaista sanaa lipsahtaa suusta ulos. Yritin esimerkiksi eilen ensimmäistä kertaa jutella vuokranantajani kanssa, mutta hän keskeytti jatkuvasti jos äänsin vahingossa jonkun sanan amerikkalaisittain tai käytin amerikkalaista sanaa britannialaisen sijaan. Esimerkiksi fall-sanan käyttäminen autumn-sanan sijaan oli melkeinpä pöyristyttävää.
14. Ihmiset ovat hyvin sosiaalisia ja piikitteleviä
Tämän kanssa on myös ollut totuttelemista. Ihmiset tulevat juttelemaan ilman mitään varsinaista asiaa, mikä olisi Suomessa lähinnä outoa (ellei kyseessä siis ole hyvä kaveri). Yritän tehdä töitä vähintään kahdeksan tuntia päivässä, mutta aina välillä minut keskeyttää vuokraisännän koputus oveen. Menen avaamaan ja hän saattaa vain kysyä "How are you today? What are you doing?" ja ennen kuin arvaankaan hän on sisällä katsomassa maalauksiani, pesemässä seiniäni (eilen hän ihan oikeasti vain päätti yhtäkkiä pestä huoneemme seinät) tai kertomassa kuulumisiaan. Myönnettävähän se on, että vuokranantajan ja minun aallonpituudet eivät oikein kohtaa, ja jäädyn melkein joka kerta, kun hän tulee jutustelemaan ilman mitään syytä. Tämän vuoksi vuokraisäntä ilmeisesti pitää minua hitaana ja tyhmänä. Ja myös kertoo sen.
15. Ihmiset ovat erittäin kohteliaita
Puolitutun jatkuva piikittely saattaa kuulostaa ikävältä, mutta vastapainoksi täällä ollaan erittäin kohteliaita. Ikuiseen anteeksipyytelyyn melkeinpä väsyy. Kun ihminen ohittaa minut kadulla, hän pyytää anteeksi. Kun tarjoilija tuo minulle ruoan ravintolassa, hän pahoittelee, että sen tekeminen kesti kauan (vaikkei siis olisi kestänyt). Ja anteeksi pyytäminen ei siis tarkoita mitään pientä "sori" ääntä, vaan se kuulostaa melkeinpä liioitellulta: "I'm so very sorry you had to wait!" Anteeksipyytäminen ei ole kuitenkaan ainoa kohteliaisuuden silmiinpistävä muoto. Ihmiset pitävät toisilleen ovia auki, hymyilevät, kun itse avaan heille oven ja auttavat ylös, kun joku kompastuu. Pakko myöntää, että sitä on itsekin paremmalla tuulella, kun ihmiset oikeasti näyttävät sen, että huomaavat toisensa.
(16. Omasta mielestäni kaikki kadut näyttävät samanlaisilta)
Britanniassa elää uskomus, jonka mukaan metallia ei saa laittaa jääkaappiin. Vaikka tästä ei löydy minkäänlaista tieteellistä näyttöä, uskomus on niin vahva, että jouduimme vuokranantajamme "puhutteluun", kun voiveitsi oli jätetty margariinipurkin päälle. Hän valisti, ettei metallin laittaminen jääkaappiin ole "hyvä juttu" koska siitä voi tulla "jokin reaktio". Juomatölkit ovat kuitenkin asia erikseen, koska niistä ei tällaista reaktiota synny.
12. Yliopistosi kertoo älykkyydestäsi
Konferenssissa kaikki esittelivät itsensä yliopiston mukaan: "Hei, olen Kathy ja olen Harvardista", "Hei, olen Susanne ja olen Oxfordista", ja niin edelleen. Ajattelin sen olevan jokin konferenssijuttu, mutta sama jatkuu myös vapaa-ajalla: jos olet käynyt yliopistoa, se täytyy mainita. Ihmiset myös kysyvät suoraan oletko käynyt yliopistoa, millaisia arvosanoja olet saanut ja mikset ole käynyt "hyvää yliopistoa". Sain itse huippuarvosanat opiskeluaikoinani, mutta mielestäni se ei kerro minusta muuta kuin sen, että bullshit-generaattorini on poikkeuksellisen hyvä ja että olen jaksanut istua perseelläni kirjan ääressä. Täällä ihmiset kuitenkin olettavat, että jos ei saa parhaita arvosanoja, on jollain tavalla tyhmä. Ja jos saa huippuarvosanoja eikä silti hae huippuyliopistoon, on vieläkin tyhmempi. Jouduin melkein väittelyyn erään konferenssiin osallistujan kanssa, koska hän ei voinut ymmärtää miksi en edes hae Britanniaan opiskelemaan.
13. Amerikanenglanti on (vanhemmille ihmisille) kauhistus
Tämä kohta pätee tosiaan lähinnä keski-iän ylittäneisiin ihmisiin, nuoremmat eivät välitä yhtään jos pari amerikkalaista sanaa lipsahtaa suusta ulos. Yritin esimerkiksi eilen ensimmäistä kertaa jutella vuokranantajani kanssa, mutta hän keskeytti jatkuvasti jos äänsin vahingossa jonkun sanan amerikkalaisittain tai käytin amerikkalaista sanaa britannialaisen sijaan. Esimerkiksi fall-sanan käyttäminen autumn-sanan sijaan oli melkeinpä pöyristyttävää.
14. Ihmiset ovat hyvin sosiaalisia ja piikitteleviä
Tämän kanssa on myös ollut totuttelemista. Ihmiset tulevat juttelemaan ilman mitään varsinaista asiaa, mikä olisi Suomessa lähinnä outoa (ellei kyseessä siis ole hyvä kaveri). Yritän tehdä töitä vähintään kahdeksan tuntia päivässä, mutta aina välillä minut keskeyttää vuokraisännän koputus oveen. Menen avaamaan ja hän saattaa vain kysyä "How are you today? What are you doing?" ja ennen kuin arvaankaan hän on sisällä katsomassa maalauksiani, pesemässä seiniäni (eilen hän ihan oikeasti vain päätti yhtäkkiä pestä huoneemme seinät) tai kertomassa kuulumisiaan. Myönnettävähän se on, että vuokranantajan ja minun aallonpituudet eivät oikein kohtaa, ja jäädyn melkein joka kerta, kun hän tulee jutustelemaan ilman mitään syytä. Tämän vuoksi vuokraisäntä ilmeisesti pitää minua hitaana ja tyhmänä. Ja myös kertoo sen.
15. Ihmiset ovat erittäin kohteliaita
Puolitutun jatkuva piikittely saattaa kuulostaa ikävältä, mutta vastapainoksi täällä ollaan erittäin kohteliaita. Ikuiseen anteeksipyytelyyn melkeinpä väsyy. Kun ihminen ohittaa minut kadulla, hän pyytää anteeksi. Kun tarjoilija tuo minulle ruoan ravintolassa, hän pahoittelee, että sen tekeminen kesti kauan (vaikkei siis olisi kestänyt). Ja anteeksi pyytäminen ei siis tarkoita mitään pientä "sori" ääntä, vaan se kuulostaa melkeinpä liioitellulta: "I'm so very sorry you had to wait!" Anteeksipyytäminen ei ole kuitenkaan ainoa kohteliaisuuden silmiinpistävä muoto. Ihmiset pitävät toisilleen ovia auki, hymyilevät, kun itse avaan heille oven ja auttavat ylös, kun joku kompastuu. Pakko myöntää, että sitä on itsekin paremmalla tuulella, kun ihmiset oikeasti näyttävät sen, että huomaavat toisensa.
(16. Omasta mielestäni kaikki kadut näyttävät samanlaisilta)
Kommentit
Lähetä kommentti